To do list: ole kerrankin tekemättä mitään

"Illan viimeiseen teehen hän poltti kielensä ja kirosi itsekseen hätiköintiään. Seuraava kulaus menikin jo kantapään kautta opitusti ja jälkiviisauden saattelemana. 'Voisiko sitä jossain olla oikeasti hyvä', hän mietti ja laittoin yhden paleltuneen rypäleen suuhunsa. Pian hän haukkoikin jo henkeään ja hapuili teekuppiaan, kun hänen hampaansa iskivät kylmän rypäleen rikki niin, että vihloi. Tilanteesta rauhoituttuaan hän kirjoitti muistilappua seuraavalle päivälle: 'Ota hanskat kuivumasta!'

      Puinen risti työpöydällä oli kokenut kovia koiran terävissä hampaissa, ja piikkiohdake kruunu roikkui säälittävästi narusta tehdyn Jeesuksen kaulan ympärillä. Kuppi tuntui aina vain käyvän pienemmäksi ja pienemmäksi, sillä tälläkin kerralla sen pohjalla kellui enää murusia vihreästä teestä ja ohdakekukan lehdistä. Hän laittoi kupin syrjään ja korjasi kruunun asentoa. 'Olen hyvä tässä näin', hän totesi ja istui vain hiljaa kuunnellen akustista folkkia, kielen pinta yhä arkana palamisesta. 'Voin olla vain hiljaa ja nauttia siitä, että aikaa riittää niin ikuisuuskysymyksien kuin arkipäiväistenkin asioiden pohtimiseen ja silloin tällöin myös turhanpäiväiseen hätiköimiseen.' Jäätyneet viinirypäleet eivät koskaan olleet maistuneet niin hyviltä kuin silloin."

Ed Sheeran - I See Fire

Urbaania

Raahasin kameran mukaan kaupunkiin, jos vaikka olisin saanut hyppytunnin kulutettua kuvaillen. En sitten loppujen lopuksi paljon mitään saanut aikaan, mutta oli miten oli päädyin siihen tulokseen, että aurinko on joka tapauksessa oikein miellyttävä juttu. Säästä puheenollen ei pliis puhuta vielä takatalvesta, nythän on sentäs vasta maaliskuu! Meille voi tulla tekemään lumienkeleitä takapihalle.

Viikonloppuna virittelin käsityötaitojani ja tein pari onnittelukorttia. Nyt on taas hetkeksi tämäkin taiteenalan kiintiö täytetty :)

Laitoin makkaroita kupin pohjalle...

Aivot ovat ylikuumentuneet silkasta lukemisesta. Koulu on rankkaa. En keksi mitään lennokasta sanottavaa. "Maissihiutaleiden pakkauksen sanotaan olevan ravintorikkaampi kuin murot itsessään."

Laskiaispulla mansikkahillolla!

Hiihtoloma? Laskiainen? Ja lunta näillä leveysasteilla - ei missään, paitsi meidän takapihalla, ja siellä saammekin sitten nauttia lumesta lähes kesän ensipäiviin asti. No nyt on joka tapauksessa lomailtu lumen kanssa tai ilman.

Tänään tehtiin laskiaispullia! Tai ainakin täytteet tehtiin, pullat olivatkin sitten marketin pakastealtaasta. Pohjalainen heitti haasteen (tai minä ainakin otin sen haasteena), jossa laskiaispulla upotetaan kiehuvaan maitoon ja syödään sillä tavalla. Kokeilin, kun kerran Kyllikkikin tekee niin.

1. Kiehauta maito kattilassa, pelkkä kuumentaminen eri riitä!
2. Aseta pulla lautaselle ja kaada kuuma maito päälle.
3. Odota hetki, että pulla pehmenee.
4. Lusikoi suuhun ja nauti! (tässä vaiheessa täytyy myöntää etten oikein nauttinut :S )

Henkilökohtaisesti en pitänyt tästä tavasta nautiskella laskiaispullaa, mutta makuasioistahan ei voida kiistellä (sitähän me teemme koko ajan!). Lautasellani kellui mauton lörttönen, kermasta ei ollut enää tietoakaan ja mansikkahillot levisivät tasaisesti ympäri maitoa. Asioistahan pitää aina löytää jokin hyväkin puoli, joten nyt voin ainakin sanoa joskus kokeilleeni tätä tapaa, jos joku jostain käsittämättömästä syystä joskus kysyy sitä. Alla kuvassa pulla on vielä ihan lupaavan näköinen, mutta esteettisten syiden takia armahdan tällä kertaa silmäparejanne näkemästä sitä näkyä hetkeä tämän kuvan ottamisen jälkeen...

Simon & Garfunkel - The Sound Of Silence