Yhtä leiriä kaikki + resepti

Lokakuuta ystävät! Viikonloppu meni taas leireillessä ja ennen kaikkea ulkoillessa. Tasan vuosi sitten olimme itse asiassa samassa paikassa samaan aikaan ja samoissa tunnelmissa. Sitä ihmettelee, miten aika kuluu nopeaa; vastahan me skeittasimme keskellä keltaista väriloistoa ja vastahan kirjoitin siitä tämän postauksen. Viime vuonna leirillä olivat myös kaksi hyvää ystävääni, jotka tänä syksynä lähtivät kumpikin DTS:ään, eli opetuslapseuskouluun. Riikan ja Katan menoa maailmalla voitte seurata tuolta -> "Riikka & Reetta reaching the world" ja "Everyday". Molemmissa blogeissa on myös heidän siskojensa kuulumisia.

Syksyiset värit ovat taas ajankohtaisia, vaikkei niin värikästä ole kuin viime vuonna tähän aikaan. Jos sitten syyslomalla ruskastuisivat ne viimeisetkin lehtiset.

Tänään kotiuduttuamme leiriltä, tein mansikka-kanasalaattia, jonka reseptiä olen viimeisen vuoden aikana metsästänyt. Tai lähinnä reseptiä salaatinkastikkeesta, jota siihen on käytetty. Kun viime vuonna olin vaihtarina jenkeissä, kerroin salaatista, jota väitän ehkä maailman parhaaksi. Kokeilin loihtia saman tyylistä mestariteosta ja lopputulos oli itseasiassa aika hyvä! Tuoreita mansikoita tuskin mistään enää saa mutta ei se mitään, syksyhän on tunnetusti iki-ihanien pakastemansikoiden sesonkiaikaa... Salaatista vielä sen verran että, jos ikinä eksytte Michiganiin ja sitä kautta Mackinac saarelle, olkaa hyvä ja hakeutukaa Goodfellow's nimiseen ravintolaan ja tilatkaa Strawberry Chicken Salad. Viimeinenkin lehtivihreidenvihaaja on löytänyt itsestään pienen jyrsijän.