Koeviikon taas uhkaavasti lähestyessä, hieman vastahakoisesti kävin käsiksi englannin kirjaan ja yritin tosissani painaa mieleeni, mitä "mannerlaattojen alityöntövyöhyke" tarkoittaa englanniksi. Tuskin tiesin suomeksikaan tätä sanaa, mutta pakko se oli opetella: 'tectonic subduction zone, tectonic subduction zone, tectonic subduction zone'. Kieli meni sopivasti rullalle joka kerta. Tosiaan toivon, että pääsen käyttämään tätä sanaa jossain, ihan missä tahansa vain päästäkseni leveilemään laajalla englannin kielen sanavarastollani ja mannerlaattojen asiantuntijan taidoillani...
Ulkona oli siis lämmin ja minä istuin sisällä. Pitäisikö mennä ulos? Ei, liian kuuma ja sitten pitää läträtä vielä sen aurinkorasvankin kanssa. Mutta paljonko näitä päiviä on Suomessa tai Vaasassa? Ei montaakaan, uutisten mukaan yli 50 vuoteen ei olla päästy tällaisiin lukemiin vielä tähän aikaan vuodesta. Turbaani päähän ja rasvaa naamaan. Ulkona oleilu olikin kammottavampaa kuin kuvittelin. Käytännössä sulin tuoliini, enkä tiennyt mistä aloin minä ja mistä tuoli. Kynä oli kuuma ja se liusti kädestä jatkuvasti. Lapsuuden leikki "lattia on laavaa" muuttui nyt todeksi, kun jouduin levittämään puutarhatuolien pehmusteita terassille, jotta pääsisin kulkemaan terassilla grillaamatta jalkapohjiani. Liian. Kuuma. Menin takaisin sisälle. Merkillisintä tässä kaikessa oli ehkä se, että päälleni läikkyvä kahvi oli aika viilentävä kokemus..
Nyt sitten jälleen kerran toisiinsa ei mitenkään liittyviä kuvia, joita en ole tässä kaiken kiireen keskellä ehtinyt ottaa. Kesällä sitten on taas enemmän aikaa, ja inspiraatio iskee :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti