Interrail: Italia ja Vatikaani

Viimeinen kohteemme oli Italia, ja kirjoitan kaikista kohteistamme samaan postaukseen, joten brace yourselves!

 Venetsia

Tulimme yöjunalla Salzburgista Venetsiaan. Emme viitsineet ostaa karttaa asemalta, vaan luotimme suuntavaistoomme ja kuvakaappaukseen Venetsiasta. Hostellia ei kuitenkaan meinannut löytyä ja jouduimme useampaan otteseen kysymään tietä. Kävi ilmi, että olimme kiertäneet lähes koko saaren ympäri, paljon ohi hostellimme. Muutaman tunnin kiertelyn jälkeen löysimme perille.
   Illalla tapasimme ravintolassa itävaltalaisen pariskunnan, joka oli oikea Suomi-fani. Pariskunta kehotti meitä heräämään aikaisin aamulla ja käymään kohteissa, jotka normaalisti olisivat täynnä turisteja. Teimme työtä käskettyä ja heräsimme kuudeksi kiertelemään. Kadut olivat kuin olivatkin tyhjiä.

Firenze

Venetsiasta jatkoimme Firenzeen. Kaupungissa oli tullessamme painostavan kuuma ja hiekkamyrsky. Edessämme oli matkamme ensimmäinen ja ainut myrskyinen päivä. Se siitä Toscanan auringosta!

Matkamme hostellille tuotti jälleen ongelmia, mutta ehkä sillä legendaarisella suomalaisella sisulla selvisimme perille. 

Katumyyjille olimme turhankin helppo kohde, sillä olimme lähestulkoon ainoita, joilla ei ollut minkään näköistä sateensuojaa. Kieltäydyimme lukuisista tarjouksista mielellämme - sade ja sen tuoma viileys tulivat tarpeeseen!

 

Pisa

 Pisassa ei juuri muuta ollutkaan kuin itse torni. Paitsi matkamme parhaat jäätelöt! Ja tietysti ihmiset, jotka poseerasivat tornin kanssa mitä kummallisimmissa asennoissa. Tottakai, kun kerran siellä asti olimme, lankesimme itsekin ottamaan kuvat tornin kanssa. Junamme Pisasta Roomaa oli myöhässä, joten parin tunnin visiittimme venyi vähän turhan pitkäksi.

 

Rooma

Joka ikisessä kaupungissa reilimme aikana, jokin nähtäyys oli remontissa. Ihmettelimme, että miksi juuri pahimpaan turistiaikaan, mutta minkäs teet. Voisin tehdä yhden postauksen pelkästään remontissa olevista nähtävyyksistä! Colosseum oli myös verhottu vihreällä pressulla ja telineillä, mutta onneksi siinä oli jotain nähtävääkin.

Vatikaani

 Jono Pietarinkirkkoon oli koko aukion pituinen, mutta siitä huolimatta päätimme mennä sisään. Vasta viimeisillä metrillä huomasimme, että olkapäät eivät olleet peitossa, joten toisen meistä piti lähteä metsästämään huiveja.