10 tuntia bussissa edestakaisin. Viime viikko meni siis Saksassa, Herrnhutissa yhdessä Revival DTS:n kanssa. Outoa ajatella, että tuo koulu oli mun vaihtoehtona. Ihmiset olivat oikein vastaanottavia ja mukavia. Metsä ja muu luonto olivat rauhoittavia ja pikku kylä kokonaisuudessaan oikein kaunis.
Tähdet näkyivät hyvin kirkkaina iltaisin, koska katulamppujen määrä oli lähes olematon.
Asuimme erillisessä rakennuksessa kilometrin päässä Herrnhutin "linnasta", joten saimme mukavan annoksen luontoa kävellessämme rakennusten välillä.
Kahden samankaltaisen DTSn kokoontuminen tuotti tulosta ja ilmapiiri oli jotain sanoinkuvaamatonta. Opittiin paljon toisiltamme ja luulen, että jokainen sai jotain.
Viimeisenä iltana järjestimme kiitos-illallisen paikalliselle DTS:lle, ja vietimme aikaa isolla kokolla. Maistoin elämäni ensimmäisen sichuan pippurin, joka käytännössä puuduttaa suun ja lisää syljen eritystä hetkellisesti. Tätähän en tiennyt ennen kuin jotain tosiaan alkoi tapahtua suussa. Hetkellinen hämmennys katosi, kun kuulin, että pippurin on tarkoitus poistaa kaikki pahat bakteerit suusta ja pitää hereillä. Pippurin tarjonnut oli entinen buddhalainen munkki ja ne kuulemma käyttävät kyseisiä pippureita, jotteivät he nukahtaisi. Koskaan en ole moista maistanut, mutta voinpahan sanoa sen tehneeni.
Herrnhutista jäin kaipaamaan luontoa, halpaa perusmarkettia, läheistä leipomoa ja kokkoa. Viikossa ei paljon kaverisuhteita tehty, mutta joidenkin kanssa tuli hyvin juttuun.
Saimme tietää, että meidän DTS:t ovat suuruudeltaan top 5 Euroopassa. Se on itseasiassa aika surullista, sillä meidän Base tai Base Herrnhutissa eivät ole niin isoja 30-45 oppilaallaan, jos verrataan vaikka Australian baseihin, joissa oppilaita saattaa olla sata jos enemmänkin.
Kaikesta sattuneesta huolimatta oon oikein tyytyväinen meidän kouluun! Aika kumma juttu, että pääsin käymään siellä kuitenkin. Ehkä se oli varmistus, että oon oikeassa paikassa Amsterdamissa. Niiden DTS on yli kolme kertaa halvempi ja kyllä se näkyi puitteissa. Tunnemme itsemme lellityiksi Hollannin päässä!
Sunnuntaina kävimme taas isolla kirpputorilla etsimässä vaatteita outreachille. Ilma oli kolea, sateinen ja tuulinen. Perus hollantilainen sää kuulemma, mutta onneksemme (harmiksemme?), näitä säitä emme montaakaan ole saaneet kokea.
Sunnuntaina vietimme hollantilaista juhlaa. 15.11 Sinterklaas ja hänen Zwarte Pieten eli hänen apulaisensa tulevat kaupunkiin. Sinterklaas ratsastaa valkoisella ratsulla ja apulaiset heittävät karkkeja lapsille. Tämän juhlan aikana jaetaan lahjoja ja oleskellaan perheen kesken. Joulua ei sen kummemmin vietetä, se on vasta tulossa Hollantiin, ja joulu nähdään kovin amerikkalaisena.
Laitan kuvia tulemaan myöhemmin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti